SBCL is now faster than Java, as fast as Ocaml, and getting

M�ntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)
Oireet
M�nnyt kuolevat nopeasti. Pihkaneritys tyrehtyy. Latvukset tulevat
punaruskeiksi.

*Koska t�m� m�ntyankeroinenKIN tuntuu olevan ydinhallintomme m��ritelyss�
100% TABU on aihetta toki syyt� pit�� jatkuvasti esill�. Samoin kuin
maailmanlaajuinen tritiumsadevesilammikkoihinsa kuolevien matelijoiden ja
sammakoiden h�t�tilajulistukset ja muut vastaavat s�teilyn mehil�istapot
toki! N�in t�llaisen ilmon poistetun nettihausta:"Suomessa mets�taloutta
uhkaa eniten m�ntyankeroinen, joka on luokiteltu vaaralliseksi ...
M�ntyankeroisen levi�misen riski Suomeen on varsin todellinen, ...!"

*Aika hurjaa teksti� muuten, vai mit� ja SUPO/IAEA mit� ilmeisemmin kielsi
noin kaikenkertovan materiaalin julkaisun? .. .. No yht� kaiki her�tt�� HETI
ep�ilyksi� virannomaistemme ja ydinhallinnon mit� h�m�rimmist�
syy-yhteyskytk�ksist�!

Tuhonaiheuttaja

Tuskin paljain silmin erottuva nematodi eli sukkulamato (alle 1 mm).

M�ntyankeroinen on hyvin pieni, aikusena alle 1 mm pitk�, l�pikuultava
sukkulamato. Ennen aikuistumista on nelj� toukkamaista kehitysastetta,
elelev�t  p��asiassa m�ntyjen pihkatiehyeiss�. Lis��ntyminen
optimioloissa on hyvin vilkasta ja saastunut puu kuolee nopeasti.
M�ntyankeroinen voi levit� kuolevaan puuhun

*��rimm�isen t�rke� ydinkytk�s. Kun jo viime kes�n� ilmoitettiin mm. Ranskan
metsien kuolevan kes�isin enemm�n kuin kasvavan s�teilyn tuhottua
mets�npohmjien ionitasapainot on p�yt� jo katettu Portugalista, Siperiasta
v��j��m�tt� l�hestyville m�ntyankeroisille. Kiitos ydinvoimateollisuutemme
kasvien luontainen vastustus on nyt nollissa, pon apetiit!

lis��ntym��n tulleiden
hy�nteisten v�lityksell�. M�ntyankeroisen arvellaan olevan kotoisin
Pohjois-Amerikasta, jossa m�ntylajit ovat kehittyneet melko
vastustuskykyisiksi. Kotoinen m�ntymme on herkk� m�ntyankeroiselle.

*Bulseye! Mihin siis tarvitaan jatkossa ydins�hk��mme, jota suunnitellaan jo
h�rskisti 60v periodeille?Ei siis mik��n ihme, ett� ydinherroillamme on
kiirus ydinmmyllyineen, ennen kun kansa tajuaa ydinjym�ytyksen suuruudet.
nou metas��, ja ei tarvetta ydinvoimalle, t�m� setti muuten pit�� ja toimii!

M�ntyankeroinen on hyvin vaarallinen tuholainen ja aiheuttaa vahinkoa
etenkin levitty��n alueille, miss� m�ntylajit eiv�t ole ehtineet kehitt��
vastustuskyky�, kuten Japanissa ja Kiinassa. Euroopassa laji on tavattu
Portugalista. Suomessa lajia ei ole havaittu luonnossa, mutta saastuneilta
alueilta tulleessa puutavarassa ja pakkausmateriaalissa sit� on tavattu.

*Itse asiassa jo 40 invaasiota (-08). Ja lis�� tulee kunnes mets�mme menee.
Ydinalamme tiet�� t�m�n jo NYT!

Kehitys
Lis��ntyminen optimioloissa (25 - 30 �C) on hyvin nopeata ja kehitys munasta
aikuiseksi kest�� vain kolmisen vuorokautta. Ankeroinen vaatii suhteellisen
korkeata l�mp�tilaa (yli 20�C) voidakseen kehitty�, mutta kykenee s�ilym��n
hengiss� useita kuukausia -17 �C l�mp�tilassa.

*Lokoisaa ruoka-apetta Suomessa silm�n kantamattomiin ankeroismadoille. Ja
vauhti levi�mistarpeelle on toki silmit�n. Mihin tarvitsemme ydinvoimaa
pian, tai edes NYT? Ehk� ydinvoiman voisi valjastaa nykyisen 70% meren
kiehutuksensa lis�ksi 100% energian haaskaamisiin ja pelkiksi
kampamaneettikasvattamoiksi l�pi vuoden!) Jaa niin 05.06.-08 YLE kauhisteli,
ett� kasvihuonekaasuja tulee eniten kuin kansa viem�r�i litroittain kuumaa
k�sienpesuvett� ja kummuttaa sitten It�merest� metaanit, typpioksiduulit ja
ties mitk� hiilip��st�t.

*Toki ydinvoimaloittemme tuhansien ja tuhansien ja tuhansien megawattien
lauhdekumpuamisista ydintyyliin taas 100% vaiettiin? Miksi ihmeess� ei
totuus kelpaa. Ydinvoima esim. TVO:n lauhteissa kun todistetusti tuottaa
kummuttaen metaanisedimenttikerrostumia It�merest� tauotta jo n�ill�
kahdella voimalallaan 5 000MW hiilipolton edest�! Miksei n�it� tutkita
julkisuuteen? Ai niin, kun "-08 alkuun h�m�r�per�isesti" Ilmatieteenlaitos
lopetti koko Suomen keskeisimm�t merentutkimuslaitoksen arandoinnit
ydinlauhdevesiss�, kun alkoi ydinkytk�sluu paistaa!!

Levi�minen
Vaikka ankeroiset voivat s�ily� hengiss� kuolleella puulla vuosikausia,
tarvitsevat ne siirt�j�eli�n eli vektorin kuljettamaan ne uuteen
lis��ntymispaikkaan l�hist�n terveisiin m�ntyihin. Vektoreina toimivat
sellaiset hy�nteiset, jotka iskeytyv�t lis��ntym��n kuoleviin puihin ja
kaivautuvat puuaineeseen, n�in ankeroiset voivat niihin tunkeutua. Lis�ksi
hy�nteisten t�ytyy aikuistuttuaan k�yd� nakertamassa terveiden m�ntyjen
vuosikasvaimia, oksia, runkoa tai juuria, jotta ankeroiset p��sisiv�t uuden
puun solukoihin. Mahdollisia vektoreita Suomessa ovat p��asiassa
Monochamus-suvun sarvij��r�t: suutari ja ranskanr��t�li, mutta muidenkin
hy�nteisten arvellaan voivan toimia satunnaisesti vektoreina.

Tuhokohteet
M�ntyankeroisen tuhoja on esiintynyt kotoisilta puulajeilta vain m�nnyll�,
joka on varsin altis tuhoille. Muualla maailmassa ankeroisen on todettu
tuhonneen erityisesti sylvestris-ryhm�n m�ntyj�: punam�ntyj� (Pinus
resinosa), japaninmustam�ntyj� (P. thunbergii), japaninpunam�ntyj� (P.
densiflora) ja P. luchuensis -m�ntyj�. Lis�ksi se on todettu lukuisilta
m�nty-, kuusi- ja muilta havupuulajeilta.

Tuhon eteneminen
Suotuisten olosuhteiden vallitessa m�ntyankeroisten m��r�
kymmentuhatkertaistuu parin viikon aikana.

*On siin� ydinaavikoituvasa Suomessamme kohta rapinaa salomaillamme!

Uusien puiden valtaamiseen se
pystyy kuitenkin vain tietyss� elinkiertonsa vaiheessa (ns. kestotoukka).
Lis�ksi se vaatii levit�kseen siirt�j�eli�n, jona toimii useimmiten jokin
Monochamus-suvun j��r�. Ankeroisten lis��ntymist� suosii kuiva ja l�mmin
kes�.

Vaikutus puuhun
M�ntyankeroiset tukkivat lis��ntyess��n puun tiehyet. Ne valtaavat
saastuttamansa puun kokonaan siirtyess��n puun sis�ll� pihkatiehyeiden
kautta niin oksiin, runkoon kuin juuristoonkin. Ankeroisten aiheuttaman,
usein nopean, puiden kuolemisen syyt� ei aivan tarkkaan viel� tiedet�.
Vektorien mukana kulkeutuu usein my�s sienitauteja ja pihkanerityksen
heikentyess� puut altistuvat monille muille tuhoeli�ille. Lakastuminen
saattaakin olla seurausta useiden eri tekij�iden yhteisvaikutuksesta.

Elinkierto
Vektorit

Ankeroisten tunnistaminen on vaikeata koska kuolevassa ja kuolleessa puussa
suorastaan kuhisee erilaisia ankeroisia.

Vahingot mets�taloudessa
M�ntyankeroisesiintym�t vaativat aina v�litt�mi� toimia. M�ntyankeroinen
pystyy lis��ntym��n ja tappamaan puita nopeasti. Ankeroinen tappaa Japanissa
vuosittain miljoonia kuutiometrej� puuta.

*90% mets�st��n katosi muutamissa vuosissa Siperian pakkasista ja tuulista
huolimatta l�pi maan.

Tuhoriskin arviointi
S��olot, ainakin Etel�-Suomessa, mahdollistavat m�ntyankeroisen
lis��ntymisen ja kotoinen m�ntymme on todettu alttiiksi ankeroiselle. Vaara
m�ntyankeroisen levi�miselle Suomeen on melko suuri,

*Saivartelua, koska levi�minen on SELVI�!

koska kaikkia
puutavaraeri� ja pakkausmateriaaleja saastuneilta alueilta ei pystyt�
tarkastamaan. Lis�ksi on mahdollista, ett� Aasiasta per�isin olevan
puutavaran mukana kulkeutuvat ankeroiset p��sisiv�t vakiintumaan
l�hialueille. L�mmin ilma ja kuivuus altistavat puita.

*Ankeroinen trodellisuudessa l�hestyy Suomea jo kahdelta maayhteydelt�
ongelmitta. Mets�teollisuus ja ydinala ankeroinen tulee, oletteko valmiina
pys�ytt�m��n koneenne!?***

Torjuntamenetelm�t
Tehokasta keinoa ankeroisen torjumiseksi ei ole toistaiseksi pystytty
kehitt�m��n.

*Osuma ja upotus! Miksi haaskata ydintekniikkaan, jolle ei ole edes jatkossa
TARVETTA!!

Toimivimmaksi on osoittautunut vektorihy�nteisten h�vitt�minen
ja saastuneiden puiden polttaminen ennenkuin vektorit poistuvat niist�.
Suomessa tiukat tuontipuurajoitukset ovat paras keino levi�misen
est�miseksi. Tuontipuu saastuneilta alueilta tulee olla kuumak�sitelty� 56�C
30 minuutin ajan siten, ett� k�sittely ulottuu puun keskustaan asti.

M�ntyankeroinen on Euroopan ja V�limeren Kasvinsuojeluj�rjest�n
karanteenilistoilla (European and Mediterranean Plant Protection
Organization, EPPO). Lis�ksi EU:lla on s��nn�kset sen levi�misen
ehk�isemiseksi. Mik�li ep�ill��n m�ntyankeroisen levinneen mets��n, on syyt�
ottaa yhteytt� Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen, miss� asia pystyt��n
varmistamaan.

Teksti:  Kuvat:  L�hteet:
Pouttu, A.
Tomminen, J.  Tomminen, J.
Kyushu Research Center
EPPO
Pouttu, A.  Tomminen, J. ja Nuorteva, M. (1987)
EU:n lains��d�nt�
05.08.2003 / APou